14. elokuuta 2012

Kahvia ja macaroneja


Palauduimme eilen pikkuneidin kanssa mökkeily ja isovanhemmilla vierailu reissulta. Mökillä eivät säät suosineet, mutta projekti leikkimökki onneksi eteni …siitä lisää toisella kertaa. Kotimatkalla oli tarkoitus poiketa hakemaan maitoa aamukahviin, mutta se unohtui, ja muistui mieleen vasta illalla pirpanan jo nukkuessa. Aamukahvi on minulle niin tärkeä, etenkin nyt kun yöunet ovat monesti varsin katkonaiset ja lyhyet, että harkitsin jopa nukkuvan lapsen ronttaamista rattaisiin aamukahvin pelastamiseksi …en kuitenkaan raaskinut.

Aamu ilman kahvia oli varsin ankea. Ja täytyy myöntää, että varsinaisen kahviriippuvuuden olen itselleni hankkinut sillä puolen päivän lähestyessä iski järkyttävä päänsärky. Kauppareissulla kävelin ohi monesta paikasta, josta olisin voinut napata mukaan take away -kahvin …mutta mitä jos se olisikin ollut pahaa kahvia? En uskaltanut ottaa riskiä vaan sinnittelin kotiin asti.

Kahvi tippumaan, lapsi pihalle jatkamaan unia …aah …aamukahvikupillinen (äidin jostain tuliaisena tuoma iso keltainen puolenlitran kuppi, jonka kanssa aloitan jokaisen aamun) herkullista kahvia maidon kanssa …päivä pelastettu!


Eräällä visiitillä vuosia sitten siskoni luokse Pariisiin, missä tuo maailman matkaaja joskus opiskeli, tapasin ensi kertaa herkun nimeltä Macaron. Sain käsiini ison suklaisen leivoksen ja se oli rakkautta ensi puraisusta lähtien. Sittemmin olen Pariisin matkoilla herkutellut erivärisillä ja makuisilla pikku macaroneilla …niitä ei vain voi vastustaa. Suomessa noita herkkuja ei juuri ole tullut syötyä. Kunnes bongasin lehdestä mainoksen Pirkan pakasteuutuusherkusta …macaroneista …kaksitoista kappaletta ihanan värisiä suussa sulavia unelmia. Nappasin kauppareissulla rasian mukaani lohdutukseksi kahvi tai kahvittomuus kärsimykselle. Mmmmm…


Pitäisi opetella leipomaan noita itse. Yksi homma lisää to do –listalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti